Udr story part 1

Tuo uteliaisuus josta monesti puhun on itselle se, mikä vie minua eteenpäin RC harrastuksessa. Toki iso osa lajia edelleen on ajaminen, mutta suuren osan ajasta vie rakentaminen ja käytettyinä ostettujen autojen kunnostus. Toki tämä johtaa pitkiin (monesti tosi pitkiin) projekteihin, kunnes saan autot huolletttua ja tarvittavat osat haalittua. Monestihan tämä on se loppujen lopuksi vaikeampi (ja kalliimpi) reitti auton omistajaksi, mutta leikitään, että se matka (ja oma aika), eikä niinkään se päämäärä on se juttu.

Ja niin tämän pitkän johdannon jälkeen pääsemme tähän projektiin kiinni tai siis aihion valintaan. Olen tätä Traxxaksen valmistetta himoinnut siitä saakka, kun se julkaistiin ja pääsin ensimmäisen kerran sitä tutkimaan. Auton uskomattoman pitkät joustot ja tupla iskarit joka nurkassa tekivät siis vaikutuksen heikkoon mieleen. Traxxaksen mainosvideoissa täydellisesti toimiva jousitus oli jotain mitä ei aikaisemmin ollut nähnyt markkinoilla. Kiinnostus vain kasvoi ja sitten näin julkaisun jälkeen hintaluokan ja himo laantui auton omistamisesta.. Hetkeksi…

Yksi käytetty v1 UDR ilmestyi RC10-foorumille myyntiin ns. normaaliin katutason hintaan, joka ei herättänyt omaa mielenkiinnostusta varsinkaan, kun ilmoitus oli hyvinkin yksinkertainen ”Myydään Traxxas UDR hinta xxx, soita…”. Tämä on yleisesti itselle se ensimmäinen kiinnostuksen karkoittamiseen johtava tekijä, jolloin hautaan koko ilmon mielestäni. Meni viikko ja ilmoituksen hinta laski vähän. Meni viikko, pari ja ilmoitus uusittiin kaikessa pituudessaan (lyhyydessään) ja edelleen ilman kuvia tuotteesta hieman halvemmalla hinnalla. Taas vierähti hetki ja ilmoitus nousi ja hinta oli taas laskenut. Jossain tässä kohtaa uteliaisuus oli nostanut taas päätään ja jouduin katsomaan pari Youtube pätkää UDR:stä taas. Tässä välissä auton hinta laski selkeästi eli ilmeisesti omistaja päätti, että auto myydään pois. Toki ilmoituksen ulkoasu vielä piti minut viikon verran etäällä, mutta sitten uteliaisuus vei voiton ja piti soittaaja kysyä autosta. Auto oli kuulemma ehjä ja ajokunnossa sekä muokkaamattomilla alkuperäisillä sähköillä (tärkeä pointti eli auto on ollut ajossa ja vähällä räveltämisellä). Autokaupan erikoisuuksiin kuului toki vielä myös se, että kauppa sovittiin 2 viikon päähän, koska auto on iso lähettää ja myyjä ajaisi parin viikon päästä tästä nurkilta ohitse. Tässä kohtaa olin ihan varma ettei kauppoja synny oikeasti, mutta ajattelin, että odotellaan nyt ja katsotaan. Ja kas, päivä ennen kuin oli sovittu, soi puhelin ja myyjä kertoi aikataulujen aikastuneen ja hän ajaakin päivää aikaisemmin Hämeenlinnan ohitse. Ei mitään, nokka kohti ABCn parkkista ja auton hakua.

Kun auto löysi tiensä kotiin asti oli auton koko sitten kumminkin jonkinmoinen yllätys. Sen ollessa kumminkin paljon muita autoja pidempi. Ja isompi vähän joka suuntaan. Revotkin olivat isoja, mutta tämä on sarjassa ”raivaa pöydälle tilaa” kokoinen. Ensimmäiset silmäilyt autosta kertoikin, että kaikki toimii mikä oli toki tärkeää ja auto oli kaiken kaikkiaan ihan ok kunnossa ottaen huomioon auton hintatason. Joitakin muoviosia huomasi heti menevän vaihtoon kuten korikin, mutta sähköjen osalta päivitettävää tai korjattavaa ei ollut. Traxxaksen alkuperäinen ei niin pätevä/loistava/luotettava servo olikin jo päivitetty Savöxin ok servoon. Traxxaksen vxl-6s säädin ja alkuperäinen moottori on ihan ok toimiva pari ollakseen RTR kalustoa. Saavat siis olla autossa niin kauan kun ovat toimintakuntoiset.

Traxxaksen oma radio on kieltämättä aika hirveän kauhea, jopa mykistävä totuttua käyttämään Sanwan MT-44sta. Ergonomia ja kaasun sekä ohjauksen tuntuma eivät ole tätä päivää. Ajavat varmasti tehtävänsä välittää signaalia, mutta kehuja on vaikea jakaa… PAITSI Traxxaksen Bt-link systeemille, jota helpommaksi ei laitteiden firmiksen päivityksiä tai asetuksien muuttamista voi tehdä. Appi vain puhelimeen ja ja Bt-dongle ohjaimeen sen jälkeen kaikki hoituu helposti luurin näytöltä graafisen käyttöliittymän avustamana. Ihastuin tämän helppouteen siinä määrin, että Traxxaksen radio sai jatkoaikaa auton etähallinnan vastaamisessa. Ainakin siihen asti siis kunnes tuo vxl-6s säädin antautuu. Jos siis antautuu. Ja onhan sitten gyro ja kaikki optiot, kun omat kädet ei riitä.

Ehdin käydä syksyllä kokeilemassa autoa radalla ja täytyy sanoa, että se teki kyllä vaikutuksen. En ole niinkään pelkän soramonttubashauksen ystävä, joten auton tulee suoriutua vähintään hauskasti radalla. Siitä tuo UDR kyllä suoriutui hienosti. Pitkää loiroa ja hauskoja loikkia, kyllä kiitos ja lisää hanaa. Eli tältä pohjalta oli hyvä lähteä keräämään talven aikana osia kevään huoltoa varten.

Pientä silmäilyä talven aikana ja listalle löytyi kaiken näköistä pientä ja suurta. Toki hieman toki ”vain ajoon” tasokin ehti nousta.

Udr huoltoon – Udr story part 2 tästä.

Udr Hullon II osaan – Udr story part 3 tästä

UDR tarinan kaikkiin osiin löydät linkit alapuolelta:

UDR story part I

UDR story part II

UDR story part III