Kaiken tämän Jouluilun ja Uusivuoseilun lomassa olen saanut kumminkin Revo II:sta, jonkin verran eteen päin. Edellisen postauksen jälkeen tilanne oli se, että auto oli päälisin puolin pesty ja nyt edessä oli kevyt ylläpitohuolto / -tarkistus. Mitään mullistavaa ei pitänyt olla edessä, koska auto tuli minulle ”suoraan ajosta”. Olettamus oli, että huolto on nopeasti tehty.
Aloitin auton purkamisen ja tarkistukset auton etupäästä, jota jo puhdistuksen aikana oli hieman purettu. Etupäästä ei löytynyt oikeastaan mitään mainittavaa tai huomioitavaa. Samalla sain ilolla huomata, että auto on huollettu vastikään tai sillä ei paljoa ole viime huollon jälkeen ajettu. Etupäässä diffin puolella ei ollut havaittavissa ollenkaan vuotoja ja kaikki laakerit olivat hyväkuntoisia. Laakerit saivat kevyen pesun ja OKS öljykylvyn ennen takaisin laittoa.
Seuraavaksi paneuduin takadiffin huoltoon. Ensin korikiinnike pois ja seuraavaksi Iskunvaimentimet irti. Samalla kun rungon pintaa alkoi paljastua niin oli helppo pyyhkiä loputkin nitrotahmajäämät pois. Lopuksi takakehdon sai helposti irti rungosta ja pääsi itse diffin kimppuun.
Taaempaa diffia purkaessani tein saman huomion, kuin edessä eli vutoja ei ollut havaittavissa ja aikaisemman huollon voiteluaineet ovat edelleen paikoillaan. Takadiffin laakereista joutui pinjoniakselilta vaihtamaan molemmat laakerit ”varoiksi” ja isommille laakereille riitti pesu ja uudelleen öljyäminen. Lopuksi vielä takahäkin puhdistus valuneista pesutahmoista ja diffi takaisin nippuun ja paikalleen.
Takajousituksen keinujen laakerit menivät kaikki vaihtoon. Periaatteessa ne olisi voinut vielä kelvata pesun jälkeen, mutta päätin ne kumminkin vaihtaa ettei jää yhtäkään ”ehkä se vielä” laakeria autoon. Auton takavakaajan kiinnityksissä oli myös hieman sanomista. Vakaajan asennuksessa poratut keinujen reiät olivat päässeet väljistymään ja näin ollen olivat enemmänkin vain läpireiät, kuin kierteelliset. Korjasin tilanteen asentamalla ohuet M3 mutterit vastapuolelle tipalla ruuvilukitetta jolloin kiinnitys oli taas tukeva. Samalla huomasin, että vakaajan asennusohjeen mukaiset 2mm korokeprikat puuttuivat linkkien akseleiden alta, jotka sinne täytyy vielä lisätä.
Tämän jälkeen jäljellä oli häkin takaisin pulttaaminen ennen vaihdelaatikon huollon aloitusta.
Seuraavaksi oli vuorossa vaihdelaatikon purku ja tarkistus. Vaihdelaatikossa niin ikään ei tullut vastaan mitään varsinaisesti epämiellyttävää. Vaihteisto oli varsin hyvässä kunnossa sisältä. Vaihdoin varoiksi ulostuloakselilta molemmat laakerit varmistuakseni siitä, että huollon tarvetta jotkossa ei olisi. Laatikko vain takaisin paikalleen ja ulostulot kiinni.
( Tätä kirjoittaessani ja auton ollessa jo aika paljon pidemmällä on hyvä huomata tai siis muistaa, että ei muistanut lukita vaihteistoa.. eli mielenkiinnolla odotamme mitä tuleman pitää auton ollessa edelleen 2-vaihteinen 😀 Ensin piti tilanne korjata, mutta sitten uteliaisuus vei voiton ja saanee jäädä nyt toistaiseksi)
Tämän jälkeen tarkistin vielä vetoakseleiden kunnon ja napojen laakerit. Takapäässä olin huomannut jo ennen purkua, että oikeassa takapyörässä oli klappia jossakin määrin, joten odotettavissa oli laakeriremonttia. Napojen laakereita taisin vaihtaa 2 pienempää ja yhden isomman laakerin. Yllätyksenä tuli, että klapillisen takarenkaan laakerit olivat itseasiassa aivan tuoreet, mutta edelliset laakerit eivät olleet eli jossain kohtaa historiassa on laakeri hirttänyt kiinni ja syönyt vetoakselin laakeripinnan väljäksi. Vanhoja varaosia penkomalla löysin ”semi OK” kuntoisen akselin pätkän josta sain pelastettua ehjän stub axlen.
Auto on nyt melkein valmiiksi huollettuna odottamassa sähköistystä. Varaosakauppakäynniltä ei kumminkaan säästytty vaan yksi vetoakselin ulostulo täytyy vaihtaa sen ollessa uusi, uusi mutta väärä. Lienee Summitin vastaava osa, mutta joka tapauksessa liian pitkä jolloin se kiinnitettäessä hinkkaa kehdon reunaan jumittaen akselin.
Tästä on kumminkin hyvä jatkaa renkaiden liimailulla sekä sähköistyksellä ja katsotaan mitä tuleman pitää.
Jatkuu….
Motin Garage 
Vastaa