Ajatuksena oli lähteä tekemän kierrätystavarasta jotakin hyödyllistä. Kierrätystavaralla tarkoitan tässä kohtaa kodinkoneiden pakkauksissa olevia puisia tukirimoja, joita varsinkin liesien pakkauksista löytyy. Laadullisestihan rimat eivät ole kovin kummoisia pätkiä, mutta niitä on kymmeniä vuosia viety kaatopaikalle ja polteltu lämpimikseen. Itse aina tosin miettinyt etteikö niistä nyt oikeasti voi tehdä mitään hyödyllistä.

Noh.. Tämähän on enemmän kuin selvä haaste, joten limppu puukilkettä kainaloon ja luotto siihen että kasaa tuijottaessa se kyllä kertoo mikä siitä on tulossa.

Joten Kas kodinkoneiden tukirimoista siis oli tuleva puuteline tai kaksi. Jotain erikoistahan luonnollisesti täytyy tähänkin projektiin saada, joten lähdin toteuttamaan telineitä ilman yhtäkään ruuvia ja kaikki kiinnitykset pelkillä poratapeilla (lähinnä näön vuoksi).  Samalla ajatuksena oli toteuttaa telineistä hieman ”rough and tough” (like Clint Eastwood) eli viimeisintä viimeistelyä ei lähdetä edes hakemaan vaan maltillinen viimeistely ja vaha pintaan.

Materiaalin hyvä puoli on toki se, että se on suurimmalti osalti kohtuullisen mitallistettua. Huonompi puoli on sen rajallinen määrä. Mutta hetken ihmettelyn ja mittojen pyörittelyn jälkeen kasasta löytyi sopivat kalikat kahteen telineeseen.

Kopioin törkeästi designin puoliksi jostakin DIY sivuilta lähinnä mittojen osalta (ok, olen hakannut pienen iän klapeja ja puulämmitys on tuttu, mutta enpä koskaan ole miettinyt minkähän kokoisia klapit oikeasti on). Sitten nopeasti piirros paperille ja laskimella muutamat mitoitukset.

Materiaalit olivat paksuus/leveys suunnassa sopivaa jo lähtökohtaisesti, joten pätkiminen nyt on aika ”No Brainer”. Sirkkeliin vasteeseen mitta ja antaa laulaa ja purun lentää.  Ulkonäöllisistä syistä koneistin kumminkin palikoihin 45 asteen kulman reunoihin ja hieman muotoa ritilän pitkittäispuiden alareunaan, jotta vähän edes näyttäisi tehdyltä.. Muotoilussa ja reunamuodoissa käytän koneistukseen ”markan” käsijyrsintä joka on pöydässä kiinni, jonka ansiosta voi käyttää ohjureita tai laakeriteriä oman mielensä mukaan. Muodot jyrsitään toki vasteella mutta reunamuodot on helmpoin ajaa laakeriavasten.

Ennen kasausta hioin palikoista pinnat hiomakoneella about tasaiseksi ja isoimmat tikut pois. Varsin riittävä taso tässä buildissa.

Kasauksessa mietin pitkään toimintajärjestystä, mutta päädyin olosuhteiden pakoittamana kasaamaan ensin liimaamalla ritiläosan. Keittiönpöydällä on hyvä ja tukeva puristaa kohtuullisen suoraan. Avuksi puristin pöytään kiinni kahdella rimalla suorakulman, joita vasten oli helppo kasata ritilä ja purista sen jälkeen pöytää vasten.

Seuraavaksi pylväsporalla poraus poratapeille jotka vain jälkikäteen oli hyvä naputella tueksi varsinaiselle liimaukselle. Pylväsporakoneella on helppo vastetta vasten porata reiät kaikiin rimoihin samalle etäisyydelle ja ei näytä niin juosten ku..Piirretyltä. Porauksen jätin selkeästi tappia matalammaksi, jotta tapin saa hiottua tasoon tuoden ulkonäöltä ihan mageen piirteen talineeseen. Tappien liimauksen jälkeen tappien ylimääräisten osan saa helposti sahattua pois ja lopun saa helposti pyyhkäistyä paperilla tasaan.

Seuraavaksi pystypuiden ja kahvan liimaus, jotka myös liimasin ensin ja porasin jälkeen. Tappien käsittely samalla tavalla.

Ennen vahausta liimajäämien poisto ja nopea viimeistelyhionta.

Vahaukseen toiveena oli vaalea väri joten Osmo Color ”Lumi” oli juuri passeli vaha (löytyi omasta hyllystä). Ensimmäisen kerroksen jälkeen oli selvää, että välihionta ennne seuraavaa kerrosta oli ehdoton, koska lopputulos olis enemmän kuin ”karvainen”.  Siistintä teräsvillalla ja uusi kerros vahaa perään. Ja kyllä tekotapaan ”polvea  vasten mälväten” kuuluu olennaisena osana olohuoneen matolla vahaaminen (lisää suorituspaineita, kun mattoakin pitää varoa).

Ja aboutrallaa telineet tuli valmiiksi. Uudet omistajat ainakin näytteli kelpuuttavan lahjukset ja voihan ne pitää vaikka komerossa piilossa. 🙂