Kasasin aikaisemmin Xpressin Sport sarjan touringauton XQ2S, joka on palvellut minua hyvin ja osoittautunut olevan nopea vaikka onkin hintansa puolesta halvimmasta päästä. Jostain hetken mielijohteesta sain viime kesän lopulla päähäni, että kalustossa olisi paikka kyllä niin sanotusti myös oikealle touringkalustolle eli vähän kilpasemmalla korilla ja olisi rungoltaan oikea ns. kilpalaite. Annoin ajatuksen kuitenkin hautua rauhassa kunnes sitten lopulta Xpress julkaisi uuden XQ11 auton alkoi uteliaisuus heräämään uudelleen. Kalustoa itsellä oli tallissa kuitenkin siinä määrin, että ensin piti karsia sieltä, jotta tilaa saatiin lisää ja jollainhan tuo uusi sarja olisi pitänyt rahoittaakin. Saatuani hukattua turhaan hilloamaani crawling kalustoa ja ylimääräisiä sähköjä koin, että uuden autosarjan osto olisi jo perusteltua.

Touring autojen kasaaminen alkaa olla aika herkkua niiden ollessa suhteellisen yksinkertaisia laitteita. XQ11 tukivarret ovat suoraan kiinni pohjalevyssä ja yläbulkeissa, joten saranatappeja ei ole eikä myöskään näin ollen niiden kiinnikkeitä.

Hubeissa on sitten eroa vanhempiin autoihin enemmän nykyisten ollessa koottu useammista osista ja ovat kyllä suhteellisen paljon beefymmät. Hubien suunnittelussa on myös täytynyt huomioida uudet tukivarret ja hubin kiinnitykset. Myös akselien hexit kokivat päivityksen XQ11ssä. Enään ei tarvita pinnejä ja irtohexejä vaan hexit lovettu akseliin sopiviksi ja ovat paikoillaan muovisilla sokan tapaisilla.

Autossa on spooli etuakselilla ja takana tasauspyörästö (diffi). Diffin rattaisto on muovia. Positiivisena huomiona oli, että ulostulojen tiivistys on vakiona jo x-tiivisteillä jotka ovat tiivistykseltään ja vastukseltaan parempi. Oman autoni diffistä tuli kerralla varsin jouhea eikä rattaita tarvinnut hioa tai siistä normaalia enempää. Kaikin puolin asiallinen toteutus.

Rungon layout on nykymuodin mukaisesti keskimoottorinen ja se rakentuu tukevan moottoripukin ympärille. Moottoripukissa on valmiina paikat hihnojen kiristyslaakereille ja pääakseli on yksipuoleisella kiinnityksellä. Huomiona myös päivitys siihen, että nyt uudelle pääakselille on helpompi sovittaa laajempi valikoima päärattaita paksuuden puolesta.

Auton lopullinen kokoonpano on varsin nopeaa, kun osakokonaisuudet ovat koottu valmiiksi kuten moduulit.

Uusien yläbulkkien ansiosta auton caster säätöjen tekeminen onnistuu helposti ja tarkasti prikkoja lisäämällä tai poistamalla päädyn kiinnitysruuvien alta. Jos pakista ei vielä löydy  pinsettejä niin sellaiset kannattaa poimia kyytiin samalla kitin kanssa.

Hubien alapuolen pidätinruuveihin ruuvataan alapallo kiinni ja yläpuolen pallo painetaan vain kuppiin paikalleen jolloin hubit asettuvat helposti paikoilleen ylä ja ala tukivarren väliin. Edessä ja takana on vastaavat hubit jolloin takatukivarsilla on helposti vanteilla säädettävä auraus sekä ARS tyyppinen jouston mukaan säätyvä auraus.

Lopuksi jäljellä on viimeisien rungon osien paikoilleen ruuvaus ja runko on sähköjä vaille valmis

Sähköosat

Sähköosien kanssa tähän tuli nyt valittua hieman kierrätettyä ja uutta. Moottoriksi ostin uuden Hobbywing Bandit 17.5T moottorin, joka osuisi käämitykseltään sarjasääntöön olematta kuitenkaan hyväksytty. Nopeudensäätimeksi krossarista jääneen Hobbywing XR10 Pro 160A säätimen ja servoksi valitsin löytölaatikosta  Savöxin 1251 perusperus matalaprofiiliservon. Servoon piti vaihtaa rattaat niin siitä sai hyvän aloitusservon. Sähköjen asettelu tuotti hieman ihmettelyä aluksi, mutta lopulta sain johdotukset tehtyä varsin siististi ja kiitos moottoripukin johtokourun oli säätimen johto helppo vetää takaa eteen vastarille.

Auto odottelee vielä koria ja setupin viimeistelyä ennen koeajoa, mutta tehdään niistä vaikka oma juttunsa sitten kun on valmista.