Talvikaudelle pitää toki järjestää jotain mielenkiintoista ja helppoa rakenneltavaa.. Vai miten se meni?

Nooh. Kävi siis niin (taas), että uteliaisuus heräsi Virtasen pojassa, kun alkoi tippua informaatiota, että FTX julkaisee uuden 1:10 crawler auton. Tuo pari vuotta vanha Outback 1 on jättänyt sen verran positiivisen vaikutelman kaikkine vaappumisineen, ettei niinkään suuri ihme että tämä uutukainen alkoi samalla hetkellä kiinnostamaan. Autohan sinällään ei ole mikään ihmeellisen ihmeellinen rakenteeltaan, mutta mielenkiintoinen tuote on joka tapauksessa kyseessä.  Runko itsessäänhän on samalta tehtaalta kuin aikaisemmat Outbackit ja itseasiassa tämä uusi Fury näyttää vähän joka suuntaan venytetyltä.  Vääjäämättä tulee toki tehtyä vertailuja näihin vanhempii Outback 1 ja 2 versioihin.  Joten tässä muutamat huomiot vanhoihin.

– Akseliväli on kasvanut ”CC-01” koosta pidempään 312mm akseliväliin (Esim TRX-4)

– Akselit ovat selvästi järeämmät ja samoin myös spoolien koko on kasvanut

– Ruuvit ovat päivittyneet m3 kokoisiksi kaikkialla

– Moottori ja vaihteisto on päivittynyt 540-sarjan moottorille sopivaksi

– Servo rungossa

– Akkukoteloon sopii ”täysikokoinen” akku

– Renkaat ovat kasvaneet halkaisijaltaan alle 100mm koosta vajaaseen 120mm kokoon. Vanteiden pysyessä edelleen 1.9″ kokoisina. Renkaat itsessään ovat todella hyvän tuntuista kumia ja kestivät myös pakkasessa pehmeänä.

Furyn runko vaikuttaa jo täysiveriseltä crawlerilta kaikin puolin. Runko on metalliaisainen (kuten edeltäjissään) ja sähkökomponentit ovat standardikokoisia. Mainittavana voidaan pitää myös sitä että Furyssä on erilliset sähkökomponentit. Runkoon asennettu servo on täysikokoinen 9kg ”RTR” kapistus, Radiolaitteisto on 3-kanavainen perus 2.4ghz rattiradio, jossa on kelvolliset säädöt, mm kaasun ja jarrun rajoitukset, Moottorina on perus peltimoottori ”high torque” sanoo seloste eli lienee mitä lienee käämeiltään ja lopuksi se lopullinen yllätys eli nopeudensäädin. Furyssä tulee 40A Hobbywingin tekemä crawlingsäädin mukana, jossa on ilahduttavasti säädettävä ”drag brake” ja ainakin ensitesteillä vaikutti myös kaasutuntumaltaan hyvältä. Lipo Cut-off löytyy myös, joten auton lipottaminen onnistuu vakiolle no problem.

Mekaanisesti Fury on kyllä ensituntumaltaan varsin vankkaa perustasoa ja alkutarkastelultaan kaikki näyttäysi olevan kunnossa. Nykytrendin mukaisesti skaalamaisuutta on haettu sijoittamalla ohjausservo runkoon konepellin alle. Samalla etuakselille on asennettu Panhardtanko pitämään bumpsteeriä aisoissa.

Ehtisin toki hieman jo purkaa ja tutkia autoa. Periaatteessa pienimuotoisen pettymyksen aiheutti etuakseliston nivelvetoakseleiden puute. Eihän periaatteessa koiranluuratkaisussakaan mitään vikaa ole. Eihän ”keep-it-simple-and-stupid”  voi koskaan pettää. Ohjauskulma autossa ainakin silmämääräisesti jää hieman pieneksi ja tarkastelu osoittaa, että rajoitteita tulee niin ohjauspaloista ja sitte heti niiden jälkeen Stub axlet ottaisivat itse vetareihin kiinni eli helposti ei jyrkempää kääntöäkään saa taiottua (toki tätä tullaan yrittämään, mutta ei ole ensimmäisenä). Ensiajolla tämä ohjauskulma ei kuitenkaan olut mikään ylitsepääsemätön ongelma, joten paneudutaan siihen sitten hieman myöhemmin tarpeen niin vaatiessa.

Kurkkasin myös nopeasti taka-akselin spooliin ja siinä huomasi heti että tuo spooli on merkittävästi isompi ja rattaat vahvemmat myös verrattuna edeltäjiin. Tai no totta kai ne on kookkaammat, koska akselit ovat kasvaneet joka suuntaan.  Posiitiivisena seikkana tulee nähdä, että kiinantehtaalla on rattaisiin eksynyt jotain oikeaa rasvaa sen perinteisen ”babyshitbrown” kitin sijaan. Sormituntumalla tämä vaikutti kovinkin luikkaalta ja hyvin tarraavalta. Eli ensimmäisenä ei tarvitse näitä lähteä putsaamaan.  Ohjeen mukaan spoolin sisällä on erillinen lukkopala eli teoriassa jos spoolin saa pyörähtämään sen ollessa muovia niin pelkän sisuksen vaihtaminen lienee halvempi, kuin vaihtaisi rattaineen päivineen.

Näiden tutkiskelujen lomassa ehtisin jo käydä kokeilemassa autoa syyspakkasilla Hirvilammen maastoissa joissa myös Outback 1:sen kävin koeajamassa. Ensimmäisellä koeajolla ajoin muuten vakiona paitsi vaihdoin akuksi Shortylipon tuuppicrossista, jotta ajoaika ei ainakaan kesken lenkin lopu.   Kokemuksena auto oli kyllä laatikosta vakiona varsin helposti ajettava. Toki omasta mielestä jotain parannettavaa toki löytyi, mutta ensituntumalta varsin positiivinen tapaus.

– Välitys on melko pitkä tai moottori liian kiertävä -> vauhtia on melkolailla liikaa ja auto ryntäilee helposti. Radion kaasun maksimin säädöllä tätä sai kumminkin rauhoitettua hieman.

– Nopeudensäätimessä ei ole erillistä jarrua vaan säädin kytkee suoraan kaasulta pakille. Tämä vaati hieman totuttelua, mutta äkkiä tuon oppi ajaessa.

– Ohjain tuntuu hieman ahtaaltaa varsinkin liipasimen alueelta ja tämän takia vahinkokaasuttelua sattui parikin kertaa.

– Renkaat tuntuivat hyviltä vaikka oli ihan pakkastakin.

– Jousituksesta: vaimentimet ovat melko jäykät ja jousissa on esijännitystä vakiona paljonkin, joten pieni kenguru näkyy ajossa.

– Auton korkea painopiste myös aiheuttaa vakiona hieman kaatumatautia, mutta uskoisin että madallus ja painavammat vanteet tekisivät jo tempun kaatuilun hillitsemiseen.

– Itse en korista perusta. Jakanee varmatenkin muidenkin mielipiteet. (Siihen onkin jo lääke tuolla varastossa.)

Jatkoa tähän tulossa, kun pääsen autolla ajelemaan lisää

Ensijäillä
Kiven vierestä
Ja ylöspäin

 

Ja lopuksi vielä se videopätkä.

Ja verrokkina tuo ensimmäinen veto Outback 1:llä